pesäpaikkaa etsimässä

Suuri lintu lähestyy puiden takaa,

siivet takovat painavaa ilmaa.

Tasainen, nopea lento:

ei ylös eikä alas, vaan suoraan eteenpäin.

Joutuin, joutuin!

Sehän on joutsen!

Suuri valkea lintu 

valkoisella taivaalla

kiitää järveltä toiselle, 

etsii kesäksi kotia,

paikkaa kaislavuoteelle.

Pesä, puoliso ja poikaset.

P niin kuin päämäärä. 

30.3.2016 valkean harmaana päivänä

keimailevat koivut

Pilvetöntä kevättaivasta vasten

koivut hehkuvat punaisina. 

Hihittävät, kihittävät,

kärsimättömästi tuulessa tanssahtavat.

Antavat varren heilua, talven pölyjen irrota:

valkeat paidat puhtaina, 

mustat hihat oikoisina,

punahelmaiset mekot liehuvina. 

Kevättä kirkuva lokki lentää ohi, 

kiertelee, kaartelee, kummastelee

auringon edessä, huumaavassa lämmössä

punastelevia, vääntelehtiviä neitokaisia, 

kirkkaudelle keimailevia tyttösiä.

Punertavat koivut auringon alla

- neidot valmiina puhkeamaan kukkaan. 

29.3.2016 kuunellessani luentoa siitä, 

miten voidaan tutkia psykologisia ilmiöitä kokeellisesti

suru

Kaksi miestä ja moottorisaha

saapuivat rauhallisena, aurinkoisena kevätpäivänä. 

Hiljaa, 

kuin varkain,

karsivat suuria, raskaita oksia.

Kovalla pärinällä 

rikkoivat rauhan, 

katkoivat paksun rungon. 

yksi

kaksi

kolme 

neljä

viisi

Viisi koivua kaadettiin pihasta, 

pääsiäisen alla tuomittiin kuolemaan

koko takapihan arvokas herrasväki. 

Mitä mahtoivatkaan kokea vuosien aikana nuo hiljaiset viisaat, 

mitä nähdä päivien kuluessa?

Vielä olisivat oksat jaksaneet synnyttää uutta, 

antaa silmujen puhjeta lehteen, 

vankka varsi seistä maassa vuoden jos toisenkin.

Mutta ihminen päätti: kaatukoon!

Nyt kauniit, vaaleat rungot 

makaavat pölleiksi pilkottuina,

vastasataneen lumen alle unohdettuina. 

Ei ole enää oksia talitintille viivähtää, 

ei paikkaa varikselle istahtaa,

eikä vehreää lehtimajaa oravalle levähtää. 

Vain haikea tuuli humisee surullisessa tyhjyydessä.

pääsiäispäivänä 27.3.2016, 

kun takapihan koivut 

näyttivät maassa 

niin kovin yksinäisiltä,

unohdetuilta 

(onneksi etupihan inspiroivat koivut ovat vielä pystyssä)

tuulinen päivä

Tuulisena kevätpäivänä 

lokit 

ovat tulleet leikkimään
siniselle taivaalle: 

kaarroksia, liitoja, syöksyjä, 
nautinnollinen antautuminen tuulen kuljetettavaksi. 

Auringon paisteessa 
valkoiset siivet 
ovat silkkaa valoa, kultaa. 

Voi pojat, mikä päivä! 

Tuulisena aurinkopäivänä, kun ihmisen sosioemotionaalinen ja kognitiivinen kehitys tuntuu erityisen vaikealta ja kummipojalla on 1-vuotissyntymäpäivä 17.3.2016

kevään odotusta

taivas on valkoinen, sininen, hahtuvainen.

tuuli heiluttelee leikkisästi alastoman koivun oksia.

yksi vaaleanruskea, rapiseva lehti on jäänyt kiinni mustaan oksaan

- muisto edellisestä kesästä. 

oksa heiluu, heiluu, lehti irtoaa.

puu päästää irti menneestä,

tekee tilaa uudelle: tuoreille silmuille, vihreille hiirenkorville. 

ilmassa kihisee kevään odotus!

hieman tuulisena päivänä varianssianalyysia pohtiessa 14.3.2016

välilasku

Naakat valtasivat koivun.

Herrat juhlapuvuissaan, daamit koreissa nutuissaan:

sukivat harmaita höyheniään, 

pörhistivät mustia pyrstöjään, 

räpisyttivät sulavia siipiään. 

Sulat suorassa, 

puvut kunnossa,

valmiina tanssimaan taivaalla valssia. 

Ponnistus ja lentoon!

Lehdetön koivu 

yksin 

valkoisen taivaan alla

- oksat vieraille valmiina. 

Työpöydän ääressä ikkunasta ulos katsellen 10.3.2016

Kevättaivas

Aurinko kultaa valkoisen taivaan. 

Häikäisee, sokaisee.

Koivut hiljaisina, odottavina

kultaisen taivaan alla. 

Häivähdys sinistä. 

Talven ote irtoaa hiljalleen, antaa tilaa tulevalle. 

Kohta solisee kevät!

P.S. Tämä karhu alkaa pikku hiljaa heräillä taviunilta. Edessä on taas pänttäämistä psykologian pääsykokeisiin. Samalla jatkuvat opiskelut avoimessa yliopistossa: psykologiaa ja matikkaa. Mielenkiintoista ja ihanaa, samalla vähän raskastakin. Istuessani työpöydän ääressä ja katsellessani ulos ikkunasta mieleen hiipii ajatuksia, joista yksi on tuossa yläpuolella. Yleensä taivas on valkoinen, kuten nyt. Mutta päivällä pilkahti sininen. Mukavaa viikkoa!