Teetä ja sympatiaa

Tänään leikimme pihalla lehtien kanssa. Simo on saanut suloisen ystävän alakerran naapurien pojantyttärestä. Tuolla ne käveli käsikädessä meidän takapihalla. Tosi hellyyttävää!

Päivän kohokohta oli se, kun löysimme Kissanmaalta Kauppias Veiströmin Teekaupan. Siis kaupan, josta saa ostaa teetä. Veiström oli erittäin ystävällinen kertoessaan, miten teestä saisi parhaat maut irti (ei kannata kaataa täysin kiehuvaa vettä teelehdille). Ostin kaksi Tampere-sarjaan kuuluvaa teetä. Toisen nimi oli Tampere ja toisen Lukkosilta (siltä ylittää Tammerkosken ja sen kaiteisiin on kiinnitetty rakkaudentunnustuslukkoja).

Ehdimme jo maistella molempia laatuja. Pidän ehkä eniten maustamattomista teistä (assma mustista ja gunpowder ja sencha vihreistä). Tampere-teet ovat kuitenkin maustettuja ja sopivat hyvin herkkunälkään (tai -janoon). Tampere-tee on mustaa teetä, jossa maistuu shampanja, mansikka ja kerma. Mukana on myös ruiskaunokin ja auringonkukan terälehtiä. Teen purut ovat kauniita, kun siihen on lisätty kukkien terälehtiä. Teen maku on hyvä, mutta aika makea. Sopii hyvin iltaherkutteluun (kun tekee mieli suklaata ja jätskiä). 

Lukkosilta-tee puolestaan on vihreää maustettua teetä. Mukana on persikkaa (pinta on jostain syystä riisijauhotettu) ja auringonkukan terälehtiä. Teessä maistuu persikan lisäksi vanilja. Vihreä tee on ihanaa, se on maultaan pehmeämpää kuin musta. Persikka sopii todella ihanasti tähän. 

Lukkosilta kesäkuussa

En ehtinyt vielä tällä kertaa tutustua Teekaupan tarjontaan paremmin, mutta voit olla varma, että menen käymään siellä vielä uudelleen. Kuuma tee on niin ihanaa! Tosin lasten kanssa olen huomannut, että teen juominen lämpimänä on lähes mahdottomuus. Jos lapset ei kiipeä sylissä ja "häiritse" muuten teenjuontia, niin unohdan kupin jonnekin ja lähden hääräämään jotain muka tärkeää. 

Mutta nyt, nyt on hyvä hetki keittää vettä ja nauttia kuppi kuumaa teetä (sopivasti kuumaa, ettei kieli pala). 

Mukavaa viikonalkua!