Meillä ei käynyt virpojia, mikä on sinänsä sääli, koska minusta se on hauska perinne ja ne vitsat on niin kauniita. Mekään ei uskallettu lähteä kiertämään naapurustoa (ehkä arvaatte miksi, vihjeenä alakerta ja naapurit). Onneksi pappa tuli Helsingistä vierailulle ja saimme virpoa häntä eilen tehdyilla vitsoilla.
Eilen vietimme SirkusRakkausPumPumin kanssa virpomisbileitä Tallipihan vanhan tallin idyllisissä tunnelmissa ja oikean tallin tuoksussa. Tapahtuma oli mielettömän kiva ja rento. Aika kului kuin siivillä ja yhtäkkiä huomattiin, että on aika siivota paikat. Onneksi yhdessä kaikki sujuu nopeasti ja vaivattomasti.
Bileissä koristeltiin virpomisvitsoja, tehtiin sanomalehdestä luutia, keksittiin loruja ja virvottiin rullaverhotaloilla, maalattiin kankaita ja pidettiin hauskaa. Lapsilla oli sellainen meno, hyvässä mielessä, että huhhuh. Ihania pieniä ihmisiä. Sonja tosin nukkui parin tunnin päiväunet vaunuissa ulkona, mutta ehti hän touhutakin ihan kunnolla. Erittäin onnistunut päivä ja aurinkokin ihastutti meitä läsnäolollaan. Tallipiha on siitä hauska paikka, että se on tosi kaunis miljöö, mutta sen lisäksi se on tosi lähellä, joten sinne pääsee helposti kävellen.
Pääsiäinen on ihanaa aikaa. Vaikka en olekaan uskonnollinen ihminen, asuu sisälläni silti jotain hyvin hengellistä. Ehkä sen tekee kevät ja heräävä luonto, jossa on minulle enemmän jumalaa kuin missään. Pääsiäinen on riemastuttava juhla, jota saisi juhlia näyttävämminkin. Saas nähdä, millainen pääsiäisenaika on Tampereella. Tapahtuukohan täällä jotain jännää...
Ihanaa palmusunnuntain loppua ja alkavaa hiljaista viikkoa!
P.S. Saas nähdä, miten perheemme ortodoksi Antoni viettää tämän ankaran paastonajan. Itseäni ortodoksisuus viehätää, koska koen sen kodikkaampana kuin esimerkiksi luterilaisuuden, jota ennen edustin. Osaksi syy on varmasti sillä, että asuessamme Moskovassa kävin mielelläni pienissä kirkoissa (en koskaan käynyt isossa Kristus Vapahtajan -kirkossa, vaikka se oli ihan kotimme lähellä) sekä Novodevitshin luostarissa (Новодевичий монастырь), joissa oli ihana mystinen tunnelma ja tuoksu. Vaikea sitä tunnetta on sanoin kuvata.
P.P.S. Muistaako kukaan koulussa laulaneensa ihanaa laulua, joka alkoi näin: Tiellä ken vaeltaa, ken aasilla ratsastaa, maahan on laskettu vaatteita, lehtiä, oksia... Kaunis kappale, vai mitä?
Oli kyllä mahtava päivä eilen! Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja oli hienoa nähdä, miten lapsikatras jaksoi koko monituntisen ohjelman aikana viihtyä erityisesti pihalla hippaa ja muita lastenleikkejä leikkien. Siellä meni joukon nuorimmaisena Simppanenkin ihan täysillä mukana.
VastaaPoista