kahdestaan

Vietämme ensimmäistä kertaa mieheni kanssa viikonloppua niin, että lapset ovat poissa kotoa. Olemme toki olleen poissa kotoa ja lapset ovat saattaneet nukkua eri asunnossa kuin me, mutta olemme silti olleet aina yhdessä reissussa. Lapset lähtivät viettämään syyslomaa isovanhempien luo ja me jäimme kaksin kotiin. Ihanaa ja haikeaa yhtä aikaa. On ihanaa viettää hetken aikaa siistissä kodissa, jossa on hiljaista ja hämärää ja vain me kaksi, on ihanaa, kun tietää, että lapset ovat turvallisessa paikassa, toisaalta on haikeaa, kun aika kuluu ja pian pikkuiset vintiöt viettävät yhä enemmän aikaa ilman meitä vanhempia. Elämää se kai on. Ihanaa elämää!

Me kulutimme tänään aikaa ulkona. Sää oli täydellinen: sateeton, mutta kostea, harmaa ja usvainen. Pitkästä aikaa pääsimme Pispalaan ja löysimme paikkoja, joissa emme ole ennen käyneet. On ihan uskomatonta, millaisen paikan juurella me asumme. Matka esimerkiksi Pispalanharjun huipulle ei ole pitkä, mutta sinne tulee harvemmin lähdettyä, vaikka maisemat, kujat ja tunnelma on kertakaikkisen upea. Myös Tahmela on kaunis paikka, ranta ja talot, hiekkatieta ja puut.

Kotona leivoimme pizzaa ja söimme sitä television edessä katsellen hupsua vanhaa englantilaista sarjaa.

Myöhemmin, melkein yöllä, lähdemme vielä kuuntelmaan Aino Vennaa TTT-klubille. 

Kahdestaan.