lauantai 15. lokakuuta 2016

kattoja

Voisin olla Katto-Kassinen, Karlsson på taket, pieni hassu mies, joka asuu katolla ison savupiipun takana.

Hienoissa vanhoissa taloissa on usein kauniit katot ja savupiiput, erimuotoisia ulakkoikkunoita ja kummallisia kulmia. Joskus katot ovat sammalen peitossa tai kuluneet kummallisen vihreiksi, kauniiksi. Joskus uusi katto kiiltelee hopeaa, heijastaa valoa. Peltikatto, tiilikatto, huopakatto...

Kun kulkee Amurista yli Pyynikinharjun Tahmelaan, näkee jos jonkinmoista kattoa. Suurin osa niistä on kauniita, vaikka ne olisivatkin vähän vanhoja ja rapistuneita. Pääasia, että pitävät vettä.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti