Hip hei Halloween

Viikko on ollut taas täynnä kaikkea kivaa: Huushollia, Sinin, Karin ja Jeminan vierailu, ulkoilua (yksin ja yhdessä). Tänään ehdittiin satutunnillekin ajoissa. Satutäti Leena on ihana! Tosin olisin toivonut jotain päivään sopivaa luettavaa, Halloween-fani kun olen. No, merenalaiset tunnelmatkin olivat aika kivoja, mm. Timanttikalan ja eskimo (saako eskimo-sanaa enää käyttää?) Mikin parissa.

Satutunnin jälkeen käytiin Kirkkopuiston leikkipaikalla keinumassa erilaisilla vekottimilla. Tämän jälkeen tutkittiin puiston tosi vanhoja hautoja. Vainajat on haudattu niihin joskus 1800-luvun lopulla. Vanhat ristit ja hauta-aidat ovat tosi makeita, erityisesti näin syksyiseen aikaan.

Illemmalla Antoni haki meille hampurilaisaineksia ja pojat kävivät kaksistaan Makuunissa vuokraamassa Halloween-katsottavaa. Kotiin saapui Risto Räppääjä ja Viileä Venla sekä illaksi aikuisille joku ranskalainen trilleri. Risto oli kyllä ihan huippu. Tykkään noiden leffojen kirkkaista väreistä, hyvistä lauluista ja mahtavista hahmoista. Viileä Venla oli aika cool. Myös Ulla Tapaninen ja Juha Muje muodostivat sulokkaan parin. Meidän lapset esittää Ristoa ja Nelliä, laulavat leffan lauluja ja tansseja, hih.

Tehtiin itse (tai no, puoliksi tehtiin) hampurilaisia. Käytettiin tosin kaupan juustohamppareita, mutta lisätiin väliin kaikkea muuta hyvää: tomaattia, punasipulia, salaattia, ketsuppia, avocadoa, ranskankermaa. Nam! Oli ihan superhyviä. Tehtiin vielä oikein poikkeus ja syötiin koko perhe tietokoneen ääressä sohvalla (meillä ei vieläkään ole telkkaria). Oli hauskaa! Miksi muuten en koskaan opi täyttämään hampurilaisia maltilla?

Simo ja Antoni hurauttivat vielä illan päätteksi Tammelaan Ilakoihin. Me Sonjan kanssa piirrettiin (Sonjan lempipuhaa, hän piirtää TOSI usein koirien Bobin, Nasun ja Raimon kuvia tai käskee meidän piirtää). Sain tyllerön ongittua kaikkien papereiden ja kynien keskeltä ulkoilemaan ja käytiin lähipuistossa keinumassa. Matkalla kiltti herra antoi meidän silittää kultaistanoutajaansa, siinä oli Sonjalle vähän helpotusta koirainnostukseen.

Sellainen päivä meillä tänään. Me aiotaan Antonin kanssa nyt katsoa leffaa (jonka nimi on Ei sanaakaan) ja syödä suklaata (silmiä ja kurpitsoita).

Hurjaa Halloweenia kaikille!

P.S. Kuvat yllä (paitsi hampurilainen) ovat viime tiistain kävelyltäni Pyynikillä. Aika hienot näkymät, vai mitä? Tulee vähän mieleen, että olisi Lapissa...