Metsäleikkejä ja maton hakua

Huh, olipas päivä! Siis hyvällä tavalla huh. Käytiin Koivistonkylän Sulkavuorella katsomassa paikkoja huomista Sulkavuori picniciä varten. SirkusRakkausPumPum vie sinne upeat lohikäärmeet ja parin tunnin aikana tulee varmasti olemaan hyvä meininki. Tälle päivälle sattui todella hyvä sää ja uskon, että huomenna on sama juttu. Sulkavuoren ympäristö on ihanaa metsää: haavat havisee, kivillä on sammalta ja voi tuntea, että on ihan keskellä luontoa, vaikka ympärillä (ei sentään näkyvillä) kulkee isojakin autoteitä. Auringon valo vielä siivilöityi hienosti lehtien läpi, joten iltapäivä oli hyvin kesäinen. Lapset leikkivät Ronja Ryövärintytärtä, mihin tämä metsä ja kalliot antoivat hyvät puitteet. Lasten mielikuvitus on kyllä hyvin inspiroivaa, siihen kun uskaltaisi useamminkin lähteä mukaan. Muistan kyllä omasta lapsuudestani, että vietin suurimman osan ajasta ala-asteikäisenä juuri metsässä leikkien noitaa ja tonttuja ja vaikka mitä. Se oli aikaa se!

Sulkavuorelta ajelimme Rauhaniemeen, mistä oli tarkoitus ottaa kyytiin eilen pestyt matot, muka kuivina. Vaikka päivä olikin aurinkoinen, alkaa nyt olla sen verran kosteaa, ettei matot ihan tuosta noin vain kuivu (eihän ne kuivu muutenkaan). Päätettiin, että jätetään ne vielä huomiseen. Yleensä en kehtaisi jättää mattoja kuivumaan pesupaikan telineisiin, mutta nyt, kun melkein kukaan muu ei paikkaa käytä, ajattelin, että ehkä voidaan lainata parruja vielä huomiseen. Tänne kotiin on niin hankala tuoda leveitä mattoja kuivumaan.

Mutta, mutta... Vaikka ei mattoja saatukaan mukaan, niin nähtiin järvi taas erilaisena ja kovin, kovin kauniina. Oman tunnelmansa toi se, että kansankylpylällä oli paljon saunojia ja he istuivat laiturilla, pulahtelivat uimaan ja nauttivat hekin olostaan. Me ihastelimme järveä, taivasta ja iltaa. Lapset heittelivät brie-juustoja veteen (Antonista yksi kivistä näytti ihan brie-lohkolta) ja minä innostuin ottamaan muutaman kuvan, kun kerran kamerakin sattui olemaan mukana. Silti ajattelin, että koko tuota kaunista, rauhallista iltaa ei voi millään ikuistaa kameralla edes kymmeneen kuvaan. Se täytyy vain muistaa omassa päässään, josta se kuitenkin unohtuu. Mutta onneksi tulee taas uusia ja uusia tunnelmia. Jep.

Ihanaa iltaa! Meillä se jatkuu taas elokuvalla. Tänään on vuorossa Ben Affleckin ohjaama The Town. Odotukset eivät ole kovin korkealla, eli mahdollisuudet yllättyä positiivisesti ovat korkealla.