ruma vs. kaunis

Mitä on kauneus, rumuus?

Ruman kaunis

tai

kauniin ruma?

Sanotaan:

kauneus on katsojan silmissä,

mutta se on muutakin:

sisäinen tila,

kirkas,

selkeä ymmärrys,

ihastus, ihmetyskin.

Katson ulos ikkunasta,

ainaisesta, samasta,

melkein jo liian tutusta.

Näen: alastomia puita,

synkän taivaan,

auringon valon liian kirkkaana

läpi pilvien tunkeutuvan,

likaisen mustan maan,

talon, harmaista elementeistä kiireellä kokoon kyhätyn.

Tänään lokit eivät ole tulleet taivaalle leikkimään.

Rumaa, vai sittenkin kaunista?

Taas alusta alkava luonnon herääminen kevääseen.

Hidas, aluksi silmille näkymätön pyörähdys uuteen kukoistukseen.

Tarvitaan rumaa, jotta voi olla kaunista.

Synkässä, rumassa, rujossa

voi nähdä pilkahduksen kauneutta,

ikiaikaista, iätöntä

äärettömyytta,

sykleissä etenevää kaunista ja rumaa, rumaa ja kaunista.

Mutta kumpi on rumaa ja kumpi kaunista?

Voi kauneus olla kaikki tai ei mitään.

Kokemus, tunnetila, syvä henkisyys. 

Kun näkee rumassa kaunista,

on kaikki silloin mahdollista!

Naakka repalesiipinen

lentää sukkelasti

poikki harmaan taivaan,

tekee särön maisemaan,

rikkoo hiljaisen tasapainon.

Muuttaa kaiken vieläkin kauniimmaksi.

18.4.2016 kun huomasin, että aika on rajallista: enää on kolme viikkoa pääsykokeisiin. olenko valmis vai en? sen näyttää huominen...