Aamulla herättiin avaamaan joulukalentereita. Simo pomppasi jo joskus yöllä sängystä ja tuli meidän luokse olkkariin: "Saako jo avata luukun..." Onneksi poika nukahti ja nukkui siihen asti, kunnes Papu huuteli sängystä. Mummikin kokoontui katsomaan, mitä kummaa luukkujen takaa paljastui. Sonja sai jonkun toripöydän (tai mikä ikinä onkaan), joka ei niin kauheasti kiinnostanut. Simo taas sai ruskean pöydän, jolle voi asetella mahdollisesti myöhemmin luukuista paljastuvat ruoat. Ihania minusta nuo Lego-jutut. Erityisesti "tyttöjen" legoista tulee niin jouluisia juttuja.
Mummin ja ukin juna lähti puolilta päivin, joten sinne lähdettiin hyvissä ajoin. Käveltiin läpi Tampereen. Oli mukava katsella lauantai aamupäivän vilinää. Asemalla halattiin ja heipattiin. Aika meni taas niin kovin nopeasti. Lapsiakin tuntui harmittavan, kun isovanhemmat lähtivät.
Onneksi meille sattui hauska juttu, kun lähdettiin aseman pääovista. Simo halusi painaa nappia, josta ovet avautuvat automaattisesti. Joku mies jäi kuitenkin pitämään ovea auki. Simo ei niistä suostunut menemään, mutta minä päätin, että luikahdan siitä Sonjan ja vaunujen kanssa. Katsoin miestä silmiin kiittääkseni ja menin ihan hämilleni, kun huomasin, että ovea pitää auki hymyilevä Jari Tervo. Hän naureskeli Simolle ja sanoi, että totta kai poika voi painaa oven auki. Sulki vielä oven kunnolla. Hauska mies!
Kotona ei ehditty olla kovin kauan, kun Simon ja Antonin piti taas lähteä. Simolla oli esiintyminen Ilakka-tanssiryhmän kanssa Tampere-talolla Lasten itsenäisyyspäivän tanssiaisissa ja kenraaliharjoitukset alkoivat tuntia ennen varsinaista ohjelmaa. Jännää!
Me Sonjan kanssa lähdimme uhmaamaan tuulta tuntia myöhemmin. Olin ihan innoissani, kun sain ekaa kertaa nähdä, mitä Simo tanssiharkoissa tekee. Kyseessä on moderni kansantanssi, josta Simo on tykännyt hurjan paljon. Tanssi meni tosi hienosti. Simo oli niin suloinen ja itseasiassa niin oli koko porukka. Lapsia ei ensiintyminen tuntunut jännittävän yhtään. He tanssivat kolme muutaman minuutin pätkää. Ohjaaja soitti harmoonia ja neljä naista lauloi taustalla. Ohjaajan sisko tanssitti lapsia. Heillä oli esiintymisasut ja kaikki. Ihanaa!
Juhlan ohjelmassa oli esityksiä muistakin tansseista sekä erilaisia työpajoja, mm. korun tekemistä ja rintanapin väsäämistä. Pulla- ja mehupuhvetti oli suosittu, jono oli pitkä. Juhla loppui konserttiin, mutta ei jaksettu jäädä sitä katomaan. Oli ollut pitkä päivä. Käveltiin Sorsapuiston läpi kohti kotia. Kaupunki näytti ihanalta, jouluiselta. Harmi, että tori oli mennyt jo kiinni. Glögi olisi maistunut.
Hauska päivä tämäkin! Saas nähdä, onko miehestäni enää Dalglieshin katsojaksi, vai viekö uni mennessään. Minulla on pitkästä aikaa meikkiä naamassa, en jaksaisi millään pestä niitä pois, mutta pakko kai se on...
Ihanaa viikonloppua!
Päivän yksi hauskoista hetkistä oli myös se, kun jäimme Simon kanssa putsaamaan autoa ja tuohon pihaan ajoi eräs auto. Katsoin ihmeissäni, että mitä se noin vinoon parkkeeraa?! Ukko kurvasikin sitten parkkiksen ja kävelytien välisen kumpareen päälle ja jäi jumiin auton pohjasta. No, ei muuta kuin apuun lapioiden kanssa. Simo oli ihmeissään, mutta saimme miehen kaaran irti ja kohti oikeaa parkkipaikkaa. Selvisi, että kyseessä oli Tampereen teatterin ohjaaja, joka on muuttamassa tuohon vastapäiseen taloon. Kaikkia osapuolia nauratti tapahtumat :)
VastaaPoista