Hui, miten pitkä otsikko, mutta laulu on ihanan tunnelmallinen.
Tänään meillä oli Rulla-päivä. Rulla on lastenkulttuurikeskus Finlaysonilla. Siellä on nyt joulun alla näyttely Vanhan ajan joulu. Isossa salissa (tila jakautuu isompaan näyttelysaliin ja pienempää askartelutilaan sekä vauvoille tarkoitettuun upeaan vedenalaiseen valtakuntaan) oli esillä kaikenlaista vanhaan aikaan liittyvää, mm. sauna (meidän lasten lemppari), joulupöytä herkkuineen, kaivo, hevonen ja reki (toinen lemppari), uuni, kirnu, lammas ja possuja. Esiintymislava kiinnosti myös kovasti molempia lapsia sekä kaikkia muitakin paikalla kohdattuja pikkuisia. Rulla on kyllä ihana. Siellä saa aika vapaasti tehdä mitä vain ja tutkia esineitä ja paikkoja. En vaan voi käsittää, miten paikka voi toimia ilman pääsymaksua. Hienoa kyllä, että toimii. Yritettiin ehdottaa lapsille askartelua, mutta eivät he jaksaneet keskittyä. Itse ehdin tehdä yhden lumihiutaleen ja Antoni sai liimattua seinään oman ja Sonjan kädenjäljen osaksi isompaa kuusta (siis vihreästä kartongista leikattu kädenkuva ja kun niitä on monta, muodostuu siitä hieno kuusi).
Kotimatkalla ihasteltiin kaivureita ja kauhisteltiin liukasta tietä.
Illemmalla leivottiin niitä luvattuja pipareita ja hienojahan niistä tuli. Jostain syystä en saanut koristetahnaa onnistumaan (tuli liian löysää) ja koristelut saivat jäädä muutamaan pipariin. Se sitruunamehusta tehty tahna on kyllä hyvää, ihanan kirpeää. Tällä kertaa myös Sonja pääsi koittamaan piparien leipomista. Simolle oli tärkeää, että juuri hän sai kaulita taikinan pikkusiskolle (ihanaa, leipomista ilman tappeluja). Sonjan takina kyllä katosi yhtäkkiä jonnekin. Ja kun asiaa kysyi, niin suu aukesi ja sormi näytti, että tonne se meni, anna lisää. Simo teki taas hienosti junia ja joulukuusia. Huomenna saa pappa maistaa meidän omatekemiä pipareita, toivottavasti maistuvat (muistan, kun olin pieni, niin iskä söi kaikki jemmatut piparit).
Ainiin, päivemmällä Antoni ja Simo veivät tavaraa sortille (reippaat pojat!) ja kävivät sen jälkeen hakemassa Amurin Helmestä (naapurikahvila) joulutortut välipalaksi. Tortut olivat ihanan isot ja voitaikinaiset. Mietin, että pitäisikö koittaa torttutakinan tekemistä itse. Kaupan taikinasta saa tosi hyviä leivonnaisia, ei siinä mitään. Mutta tekeminen on hauskaa puuhaa ja taikinaa tehdessä ajatukset saavat juosta ja mieli rentoutua. Ainakin, jos on helpohko takina kyseessä.
Tänään on jo torstai, huomenna perjantai 13. päivä ja Luciakin taitaa painaa kynttiläkruunun kutreilleen.
Mukavaa ja ehkä piparintuoksuista loppuviikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti